Jee, lisää tiiliskiviä! Ostin viime syksyn kirjamessuilta kahdeksan kiloa James Clavellin kirjoja. Kilohinnaksi tuli muistaakseni näin ollen n. 3€/kg. Ja kyllä, heitin nuo luvut täysin hatusta. Tärkeintä on kuitenkin se, että kirjamessujen antikvariaattiosastolta tarttuu aina mukaan paljon halpaa ja hyvää luettavaa.
Mennäänpä asiaan. Tälläkin kertaa Clavell kuljettaa lukijan Aasiaan keskelle juonitteluja ja valtataisteluita. Nyt käydään läpi oopiumisodan jälkimaininkeja 1860-luvun Hongkongissa, jota suuret kauppahuoneet hallitsevat. Ovi Kiinaan on auki ja iso raha alkaa puhua. Kirja keskittyy kuvaamaan Jalon Kauppahuoneen tai-panin Dirk Struanin, ja hänen lähipiirinsä elämää sekä Struanin ja Brockin kauppahuoneiden välistä kilpailua laillisilla ja laittomilla markkinoilla.
Tai-pan tarkoittaa "isoa pomoa", kauppahuoneen johtajaa. Tosin kiinalaisten mielestä typerät ulkomaanepatot ovat tällä kertaa tavallista typerämpiä, sillä termi on perinteisesti tarkoittanut bordellin johtajaa. En ota kantaa prostituution ja yrityselämän yhtäläisyyksiin.
 |
| http://en.wikipedia.org |
James Clavell on (oli) taitava kirjailija. Kuten edellinen kirja Shōgun, myös Tai-Pan sisältää kiinnostavia ja persoonallisia henkilöhahmoja, eikä päästä kieroilun ja rohkeuden täyttämää tunnelmaa latistumaan hetkeksikään. Positiivisena asiana voin mainita myös sen, ettei yksikään henkilöhahmo ei ole täysin synnistä vapaa. Struanin ja Brockin välinen kilpailu saa paikoitellen poikkeuksellisen rumia sävyjä, eivätkä menneisyyden varjot jätä heidän jälkeläisiäänkään rauhaan. Tai-Panin jatko-osa, myös itsenäisenä teoksena hyvin toimiva Noble House hyppää ajassa sata vuotta eteenpäin, mutta siitä lisää joku toinen kerta.
Annan kirjalle arvosanaksi 4, vaikka se oikeastaan ansaitsisi parempaa. Osittain mielipuolisten ja paikoittain epäloogisten arvosteluperusteideni vuoksi se ei yllä 5/5 -tasolle, sillä... Tai hittoako sitä tässä selittämään. Todella hyvä kirja, mutta ei niin hyvä kuin Shōgun ja Noble House. Joka tapauksessa 1860-luvun Aasia ei ole vahvinta aluettani, joten Tai-Pan oli todella tervetullut lisä kirjahyllyyn.
Erityismainintana James Clavellista täytyy sanoa sen verran, että kirjoissa väkivalta on suhteellisen harvinaista ja raiskaukset loistavat poissaolollaan. Kun joku pahoinpidellään tai tapetaan Clavellin romaaneissa, sille on yleensä jokin painava syy. Tätä kun vertaa varsinkin saman tyylilajin espanjalaisten kirjailijoiden tapaan raiskata kaikki naiset ja murhata lapset varsin graafisella tavalla ensimmäisten kahdenkymmenen sivun aikana, voi vain kunnioittaa Clavellin tyylitajua.
Historiallisten romaanien aatelia.
4/5 Hyvä
