Näytetään tekstit, joissa on tunniste klassikko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste klassikko. Näytä kaikki tekstit

torstai 14. marraskuuta 2013

Dyyni (The Great Dune Trilogy) - Frank Herbert

Ai muka great? En nyt sanoisi ihan niinkään, sillä nimi The Awesome Dune Trilogy kuvaisi teosta paremmin. Suuren scifikirjailija Frank Herbertin kolme ensimmäistä ja sivumennen sanoen parasta Dyyni-kirjaa samoissa kansissa ja alkuperäiskielellä. Tämä tiiliskiven kokoinen trilogia on pakko-ostos jokaiselle science fictionin ystävälle. Teos sisältää kirjat Dune, Dune Messiah sekä Children of Dune.

Dyynin tarina ei valitettavasti ole kaikille tuttu, joten avataanpa sitä hieman. Tarinan keskiössä ovat aavikkoplaneetta Arrakis (toiselta nimeltään Dyyni eli Dune) sekä  paroni Leton johtama Atreidesin suku jolle planeetan hallinta on uskottu keisarin toimesta. Vanhat kaunat elävät kuitenkin yhä, joten Dyynin hallitsijoiden on syytä olla varuillaan... Vihamielinen ja kaukainen pölypallo Arrakis ei olisi muuten millään lailla tärkeä tai kiinnostava, mutta siellä ja vain siellä esiintyy Rohtoa (Spice). Rohto on elämää pidentävä aine, jolla on lisäksi muita varsin mielenkiintoisia vaikutuksia.

Lisäksi planeetalla elää jättimäisiä hiekkamatoja, joita aavikkokansa fremenit sekä palvovat, pelkäävät että käyttävät kulkuvälineinä. Fremenit ovat zensunni-muslimeista polveutuvia beduiinien kaltaisia sotureita, joilla on omat suunnitelmansa Dyynin tulevaisuuden suhteen. "God created Arrakis to train the faithful."

Jos The Great Dune Trilogy vaikuttaa tähänastisen kuvaukseni perusteella taas yhdeltä typerältä tai nololta scifi-kirjalta muiden joukossa, siihen ei ole mitään syytä. Dyyni-sarja on ennen kaikkea upea kasvutarina sekä kuvaus selviytymisestä, elämää suuremmista suunnitelmista, uskollisuudesta, vallasta ja vastuusta. Se on sekoitus scifiä, upeita henkilöhahmoja, vahvaa ja älykästä dialogia, romantiikkaa, mystiikkaa, filosofiaa, politiikkaa, ympäristötiedettä, uskontoa ja parapsykologiaa. Sekä niitä valtavia hiekkamatoja.

David Lynch ohjasi Dyynin ensimmäisestä osasta aivan kaamean elokuvan, mutta kirjoista on tehty myös kaksi ihan kelvollista minisarjaa. Mikään filmatisointi ei kuitenkaan tee tälle trilogialle oikeutta.


 "He who controls the Spice, controls the universe."
5/5 Loistava!

maanantai 11. marraskuuta 2013

Emmanuelle - Emmanuelle Arsan

Kukkahattutädeille varoitus: Kirjan kannessa istuu nainen rinnat paljaana. Kamalaa. Järkyttävää. Maailma on pilalla. Mikään ei voi olla niin vaarallista ja tuomittavaa kuin vähäpukeinen naisvartalo.

Emmanuelle on eroottisen kirjallisuuden klassikko (Fifty Shades of Shit ei ole), jonka pohjalta on tehty useita elokuvia. Niissäkin näkyy tissejä.

Kirjan on tarkoitus olla kertomus omakohtaisista kokemuksista. En tiedä enkä välitä pitääkö tämä paikkansa. Kirjan päähenkilö Emmanuelle matkustaa Bangkokiin miehensä luo ja sukellus seksuaalisuuden maailmaan voi alkaa. Matka on hädintuskin alkumetreillä, mutta tositoimiin päästään jo lentomatkan aikana. Samanlainen tahti jatkuu läpi koko kirjan, eikä Emmanuelle epäröi ottaa kumppanikseen naista tai miestä. Tai molempia kerralla. Tai useampaa miesta samanaikaisesti.

Ollaanpa nyt hiukan rehellisiä. Vaikka seksikohtaukset ovat toisinaan helliä ja aistikkaita, toisinaan rajuja sekä härskejä, ne ovat kuitenkin pääasiassa hyvin kirjoitettuja. Muuten kirja on tappavan tylsä ja mielenkiinnoton. Dialogi on huonointa pitkään aikaan. Plussaa kansikuvasta.



Erotiikkaa kaukoidässä.
2/5 Välttävä

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Papillon - Henri Charrière

Aloitetaanpa yhdellä lempikirjoistani. Ranskassa syntyneen Henri Charrièren ensimmäinen kirja kertoo hänen vankilavuosistaan ja pakomatkoistaan Etelä-Amerikassa. Charrière väitti kivenkovaan kaiken kertomansa olevan totta. Uskoo ken tahtoo. Hyvä tarina on joka tapauksessa aina hyvä tarina, vaikka sitä olisi hiukan väritettykin.

Totta on kuitenkin se, että monsieur Henri eli Papillon (suom. Perhonen) vietti vuositolkulla aikaa Ranskan Guyanassa tiilenpäitä lukien. Kirja alkaa kuvauksella oikeudenkäynnistä, jossa Papillon tuomitaan elinkautiseen vankeusrangaistukseen, jonka seurauksena hänet lähetetään Atlantin tuolle puolen. Papillon kritisoi ranskalaista oikeusjärjestelmää läpi kirjan ja antaa ymmärtää, että hänet on tuomittu murhasta jota hän ei tehnyt.

Murhaaja tai ei, ranskalainen pikkunilkkimme - anteeksi, sankarimme - ei tyydy odottelemaan hidasta kuolemaa kaltereiden takana, vaan yrittää ahkerasti paeta. Kirja on jaettu kolmeentoista lukuun, jotka perustuvat niihin kolmeentoista vihkoon, jotka Charrière kirjoitti pakomatkoistaan saatuaan kipinän kirjoittamiseen. Lopputuloksena on oikeutetusti klassikon asemaan noussut seikkailu, joka näyttää keskisormea Ranskan oikeuslaitokselle ja tempaa lukijan mukaansa.

Henkilökohtaisesti kiinnyin kirjan hahmoon ja jännitin aidosti tapahtumien kulkua.Pieni mies käy vastaan suurta ja julmaa niin sanotun sivistysvaltion vankilakoneistoa sekä Etelä-Amerikan säälimätäntä luontoa. Oikeus voittakoon! Hetkinen, olipa huono kielikuva...

Kielestä puheenollen, kirjan kieli on maanläheistä ja elävää puhekieltä, sisältäen runsaasti niin sanottua alan sanastoa. Tiedättekö mikä on köntti? Ei hätää, kirjan luettuanne tiedätte



Vanki karkaa. Vanki karkaa uudestaan.
 4/5 Hyvä